Koekauden aloitus

Tammikuun ajan olen pystynyt viimein keskittymään paremmin omien koirien kouluttamiseen. Pentueen täällä ollessa treenit jäivät ymmärrettävästi minimiin normaalia liikuntaa toki unohtamatta. Pidemmät tauot eivät ole Abbyn kanssa hyvä juttu, koska sillä on usein tauon jälkeen liikaa vauhtia liikkeessä kuin liikkeessä. Abbyn kanssa liiallinen vauhti tarkoittaa sitä, että se ei enää ajattele asioita kovin syvällisesti.

Treenit ovat Abbyn kanssa sujuneet kuitenkin kokonaisuutena hyvin, joten uskaltauduin ilmoittamaan sen tälle päivälle tokokokeeseen. Abby sai VOI3 tuloksen 206 pisteellä sen nollatessa peräti kaksi liikettä. Sekä ohjatussa noudossa että tunnistusnoudossa muutoin hyvä alku päättyi Abbylla täydelliseen blackoutiin kesken liikettä. Se teki hyviä suorituksia muissa liikkeissä, mutta emme vielä(kään) saaneet kokonaisuutta toimimaan toivotulla tavalla.

Vaikka Abby on tokokokeissa toisinaan vähän lentoon lähdössä, on se saanut tuomareilta valtavasti positiivista palautetta. Tänään tuomari antoi kokonaisarvosanaksi 10 ja kehui Abbyn innokasta ja intensiivistä työskentelytyyliä. Saatua palautetta vastaan harmittaa erityisen paljon se, että en ole osannut tehdä Abbyn kanssa oikeanlaisia treenejä. Se on kuitenkin koe kokeelta väläytellyt kapasiteettiaan kyseisessä lajissa. Abbyn kanssa on ylipäänsä mukavaa kilpailla, koska se tekee aina parhaansa ja käyttäytyy myös koepaikalla fiksusti.

Järjettömyyden määritelmä on tehdä samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa erilaista tulosta. Koska viime vuonna Abbyn kokeenomaiset treenit jäivät hyvistä aikeista huolimatta aivan minimiin, tulen tänä vuonna keskittymään sen kanssa erityisesti niihin. Kokeen päätteeksi päätin ilmoittaa sen parille tottelevaisuuskurssille, jotta saan tehtyä sille liikkeitä liikkeenohjaajan kanssa ja häiriön alla. Parin viikon päästä aloitammekin TOKO – kurssilla pätevässä opissa ja katsotaan mitä jatkoa sen jälkeen seuraa.


”The definition of insanity is doing the same thing over and over and expecting different results.”

– Albert Einstein”

Kuvassa Ignitia Ambition Janakkalassa lokakuussa 2018. Kuva: Niina Kivirasi

Pennut maailmalle

Lapsen suusta kuuluu totuus:
” Lennistä tulee hyvä metsästyskoira, koska se puree koko ajan kaikkea” -Alex, 10 vuotta. –

Ignitia Checkmate eli Lenni puree koko ajan ja kaikkea. Tässä pentueessa on kaksi terroristia ja Lenni on toinen niistä. Jos Lenni tahtoo jotakin, se kertoo sen koko maailmalle. Aamuisin emme tarvitse herätyskelloa, koska meillä on Lenni. Vaikka Lenni on rasittava ja äänekäs pikkupiraija, niin siitä huolimatta sillä on jo monta fania. Se on aktiivinen, leikkisä ja kontaktinhakuinen pentu, josta toivottavasti tulee isona palveluskoira. 

Ignitia Chopper eli Romi on sisaruksiaan hieman rauhallisempi tapaus – jos nyt holskua voi rauhalliseksi sanoa! Romi ei turhia hötkyile, vaan on enemmän sellainen ”jaahas, katsotaan” – tyyppi. Romi on paikassa kuin paikassa kotonaan, koska elämä on. Huolettomasta asenteestaan huolimatta se kuitenkin on määrätietoinen ja vahvatahtoinen pentu, joka ei jää muiden jalkoihin. Romin kanssa on tarkoitus aloittaa pelastuskoiraharrastus. 

Ignitia Check Six eli Leila on toinen pentueen terroristeista. Tässä tytössä riittää asennetta! Leila on veljensä Lennin tapaan aina siellä missä tapahtuu, ja useimmiten tämä vauhdikas kaksikko pitää huolta, ettei kenenkään aika käy tylsäksi. Leila osaa olla kuin ihmisen mieli, mutta myös tulta ja tappuraa, kun sille päälle sattuu. Leilasta on tarkoitus tulla isona agilitykoira.

Ignitia Copy That eli Ria olisi jäänyt kotiin, jos olisi syntynyt yksikin narttu 
enemmän. Muut tekevät mitä pystyvät, mutta Ria tekee, mitä hän haluaa. Rian olemus syleilee koko maailmaa, mutta iloisen ja huolettoman kuoren alla pilee kuitenkin ripaus itsenäisyyttä ja itsepintaisuutta. Riasta tulee toivottavasti paitsi palveluskoira myös jalostuskoira tulevaisuudessa.

Pennut kävivät maanantaina eläinlääkärin tarkastuksessa, jonka yhteydessä ne tunnistusmerkittiin ja niistä otettiin DNA-näytteet. Tiistaina kävimme Hannan kanssa viemässä pennut metsäretkelle, kun säät viimein suosivat pidempää ulkoilua. Keskiviikkona vierailimme Hyvinkäällä pentujen isän Axiksen omistajan luona, ja Torstaina pyörähdimme Tervakoskella. Monenlaista ohjelmaa riitti siis vielä ennen luovutusta. 

Tänään pennut täyttivät seitsemän viikkoa. Vasti lähti tänään omistajansa Veeran luokse ja pennut muuttavat huomenna uusiin koteihin. Tällä hetkellä mitään varsinaista pentuesuunnitelmaa ei ole, mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tuollessaan. Nyt on tarkoitus kuitenkin joksikin aikaa keskittyä Abbyn ja Roin kouluttamiseen ja toivottavasti kilpailla molempien kanssa ensi vuonna.

Pentuepäivitys

Jos ensimmäiset viikot pentujen elämässä ovat suhteellisen seesteistä aikaa, niin viimeiset viikot ennen luovutusta ovat kaikkea muuta.  Suurimman osan ajasta pennut riehuvat ja tekevät tuhoja. Kaikkeen mihin olisi mahdollista tarttua hampailla, niin siihen upotetaan koko purukalusto. Ruokailun päätteeksi on kätevää ottaa koko metallikippo hampaisiin ja kolistella sen kanssa ympäri asuntoa. Jos ideat loppuvat kesken, niin aina voi suunnata lähes kyltymätöntä energiaa sisarusten kanssa nahisteluun. 

Vaikka viime päivityksestä pääsi vierähtämään pari viikkoa, niin viikot eivät missään nimessä ole olleet menoa vailla. Pentujen kanssa on ulkoiltu pieniä hetkiä aina säiden salliessa, sekä yhdessä että erikseen. Ne ovat päässeet tutustumaan myös autolla matkustamiseen. Pentuja ovat käsitelleet tutut ja vieraat, niin aikuiset kuin lapsetkin. Ne ovat viettäneet päivät keittiössämme keskellä arjen askereita, tottuen kodin ääniin ja lapsiperheen elämänrytmiin. 

Aikuisia, koulutettuja koiria katsoessa voi unohtua se tosiasia, että rotuna holsku on etenkin ensimmäiset vuodet todella työläs. Jos seuraa edes pienen hetken 6-7 viikkoisten pikkupirajoiden menoa, saa hieman esikuvaa siitä, minkälainen pyörremyrsky omaan talouteen on rantautumassa. 

Arjen helppous, onko sitä? Olen asunut hollanninpaimenkoiran kanssa kerrostalossa ja rivitalossa, ja nyt viimeiset vuodet omakotitalossa taajama-alueella. Omat koirani ovat eläneet ja tulevat elämään osana tavallista lapsiperheen arkea. Meillä ei ole edes tarhaa pihassa, vaikka olen sen rakentamista usein suunnitellut. En painota rodun haasteellisuutta sen takia, että kokisin oman arkeni olevan jotenkin vaikeaa koirieni kanssa. Päinvastoin: elän aivan tavallista arkea, vaikka meillä on kotona useampi taustaltaan käyttöpainotteinen* koira. Kun niiden toiminnan- ja liikunnantarve on täytetty, niin mukavampia perhekoiria saa hakea. 

Ajattelen kuitenkin niin, että pennunostajan kannalta on kyse jonkinlaisesta kuluttajansuojasta. Mielestäni olisi ehkä jopa harhaanjohtavaa markkinoida hollanninpaimenkoiran pentuja arjessa helppoina koirina, kun tietää millaisen vaivan niiden tapakasvattamisen eteen joutuu näkemään uudessa kodissa. Suurin yllätys voi tulla holskujen energisyydessä ja siinä, kuinka johdonmukaisen ja napakan peruskoulutuksen nämä vaativat. Jos C-pentueen taustaa katsoo edes kolmen sukupolven verran, niin taustalta löytyy useampi KNPV-tittelöity koira, virkakoiria ja käyttötuloksen tehneitä urheilukoiria. Odotettavissa tuskin on hajuttomia ja mauttomia koiria, jotka sopeutuisivat puhtaaseen sohvaperunan rooliin. 

Pennut täyttivät eilen 6 viikkoa ja muuttavat jouluksi uusiin koteihin. Vasti siirtyy nyt sijoitussopimuksen täytyttyä haltijansa omistukseen, ja on aika suunnata ajatuksia tulevaisuuden jalostussuunnitelmiin ja -koiriin. Niistä ajatuksista kerron sitten enemmän, kun asiat ovat ajankohtaisia.

Haaveet voi toteutuu, kun kakkuun puhaltaa täysii. -Cheek-

*= Mä en itse pidä termistä ”käyttöpainotteinen”, mutta en keksi parempaa ilmaisua. Tarkoituksenani on yleisellä tasolla tehdä eroa koiriin, joiden jalostuksessa ei ole painotettu käyttöominaisuuksia, vaan muita asioita. 

C-pennut 4 viikkoa

Pennut täyttivät eilen 4 viikkoa. Ne ovat kasvaneet ja kehittyneet erittäin tasaisesti koko neljän viikon ajan. Vastilla on riittänyt hyvin maitoa ja se on kaikin puolin pitänyt pennuistaan esimerkillisesti huolta. Pennut opettelevat nyt syömään kiinteää ruokaa ja ne ovatkin syöneet sitä hyvällä ruokahalulla.

Pennut ovat pikkuhiljaa alkaneet valloittamaan muuta taloa pentuhuoneen lisäksi. Pennut vaikuttavat hyvin avoimilta ja leikkisiltä. Ne suhtautuvat uusiin asioihin avoimen uteliaasti ja reippaasti. Olemme tehneet pentujen kanssa tänään kotitöitä: imuroineet ja leiponeet sekä joulun odotuksen kunniaksi tietenkin kuunnelleet Raskasta joulua – levyä.

Tilasin pennuille polveutumismäärityksen Genoscoperilta, sillä niistä otetaaan DNA näytteet eläinlääkäritarkastuksen yhteydessä noin kuuden viikon iässä. Pentujen rekisteritodistusten toimitus tapahtuu arviolta 4-6 viikkoa luovutuksen jälkeen, kun DNA-testauksen tulokset ovat ensin saapuneet Genoscoperilta.

Kolmannen sukupolven myötä on monta asiaa mistä olla kasvattajana kiitollinen. Kaikki nartut (Zelda, Lysti, Vasti) ovat tulleet tiineeksi ensimmäisellä kerralla. Joka kerralla astutus on onnistunut luonnollisesti eikä niitä ole tarvinnut siementää. Kaikki pennut ovat syntyneet ilman sektiota. Toisaalta nämä asiat ovat – tai niiden pitäisi olla – melko itsestään selvyyksiä, sillä hollanninpaimenkoira on rotuna elinvoimainen ja jossain määrin myös edelleen alkukantainen.

Pennuista kolme neljästä menee koteihin, jotka olen tuntenut useamman vuoden ajan. Mä arvostan hyvää koiranpitoa yli kaiken, koska haluan pentujen löytävän ennen kaikkea vastuuntuntoiset ja koiran kouluttamiseen sitoutuneet kodit. Mitä kukin koiransa kanssa harrastaa, on toissijainen asia. En epäile, etteikö näillä(kin) pennuilla ei olisi palikat kohdallaan harrastuskoirana, mutta hyväkin koira vaatii ohjaajaltaan viitseliäisyyttä ja periksiantamatonta asennetta.

C-pennut 3 viikkoa

Päivitykset pentujen kuulumisista ovat melko yksitoikkoisia pentujen syntymän jälkeen . Ensimmäiset pari viikkoa pennut käytännössä syövät ja nukkuvat. Nyt kun pennut ovat oppineet kävelemään ja hampaita on puhjennut, on hyvä aika alkaa opettelemaan myös riehumisen alkeita. Tähän asti pennut ovat saaneet oman perheen lisäksi myös muita ihmiskontakteja ja niitä on totutettu käsittelyyn. Pennut eivät voisi saada parempaa alkua elämään, kuin mitä ne ovat Veeran hoivissa saaneet.

Pennut ovat saaneet jo ensimmäisen madotuksen ja pikkuhiljaa ne alkavat tutustumaan myös kiinteään ruokaan. Vasti on hoitanut pennut mallikkaasti ja pennut ovat kasvaneet hyvin, joten kiirettä kiinteään ruokaan siirtymisellä ei ole. Alkuun ne saavat maisteltavaksi sika-nautajauhelihaa, Happy Dog:in pentupuuroa ja Baby starteria. Pikkuhiljaa valikoimaa laajennetaan lihojen suhteen ja loppuvaiheessa pennut siirtyvät Baby starter – ruuasta varsinaiseen pentunappulaan.

Seuraavat viikot ovat pennun kehityksen kannalta merkittäviä. Noin 1- 3 kk ikäisillä pennuilla on luonnollinen halu tutkia ympäristöään ja tutustua uusiin asioihin. Pentuja tullaankin sosiaalistamaan päivittäin ja samalla niitä myös totutetaan pikkuhiljaa uusiin asioihin ympäristössä, jotta ne saisivat mahdollisisimman paljon positiivisia kokemuksia.

Pennuista löytyy kuvia ja videoita Instagramissa hastagilla #ignitialive.

Kuvassa Ignitia C-pentuen uros (oranssipanta)   kuva: Marko R.

C-pennut 2 viikkoa

C-pennut täyttivät lauantaina 2 viikkoa ja voivat paksusti. Yksi pennuista nukkui pois ensimmäisen viikon aikana eli tarina jatkuu ihmenelosten kokoonpanolla. Harmittaa, että moni jäi nyt ilman pentua, sillä hyviä koteja olisi ollut tarjolla. Kyselyjä tuli aina ulkomaita myöten, mutta joutui myymään ei oota. Ehkä täytyy jatkossa täytyy tehdä pentueita hieman useammin?

C-pentujen silmät ovat auenneet ja niiden maailmanvalloitus voi pikkuhiljaa alkaa. Alla olevassa kuvassa on koolla koko kööri. Kelta- ja vaaleanpunapantaiset pennut ovat narttuja ja sini- ja oranssipantaiset pennut ovat uroksia. Mielenkiinnolla odotan, millaisia piirteitä pennut alkavat seuraavina viikkoina ilmentämään. Jokainen pennuista on menossa harrastavaan kotiin, mutta on tärkeää, että sopiva koti ja koira kohtaavat. 

3–7 viikon ikäinen pentu sosiaalistuu ulkoiseen ympäristöönsä: emoonsa ja sisaruksiinsa, ihmisiin, ympäristöön ja sen ääniin. Pentujen henkiselle kehitykselle on tärkeää, että ne saavat erilaisia kokemuksia ja tottuvat monipuolisesti eri ympäristöihin jo ennen uuteen kotiin muuttoa. Etenkin viimeisillä viikoilla tulen panostamaan paljon pentujen sosiaalisuuteen, jotta niillä olisi mahdollisimman hyvät lähtökohdat tulevaisuutta varten. Suurin vastuu jää kuitenkin tulevalle kodille. Hyvän ystäväni sanoin: pennusta tulee sellainen koira, millaiseksi sen kasvattaa.

C-pentue

Vasti synnytti 3.11.2018 viisi pentua: kolme urosta ja kaksi narttua.  Vastille kertyi siis loppujen lopuksi 60 tiineysvuorokautta. Synnytys sujui hyvin ja emä sekä pennut voivat mainiosti.  Tuhannet kiitokset Veeralla taitavasti hoidetusta synnytysprojektista!

Pentujen lukumäärä jäi ultrassa arvioitua pienemmäksi, mutta toivottavasti laatu korvaa määrän. Pari pentua olisin toivonut enemmän, sillä tarjolla olisi ollut loistavia koteja. Pennut vaikuttavat tässä vaiheessa elinvoimaisilta ja topakoilta kavereilta. Kaikki pennut ovat väritykseltään brindlejä.

C-pentue syntyi Pyhäinpäivänä (!) ja matkaa siis jo jouluksi uuteen kotiin. Seuraavan seitsemän viikon ajan blogissa seurataan tiiviisti pentujen seikkailuja. C-pentue on kolmas sukupolvi omassa kasvatustyössäni (It Is Amazing -> Ignitia Attitude -> Ignitia Bravo Zulu -> Ignitia C – pentue). Odotukset ovat korkealla, mutta samalla kuitenkin jännittää entistä enemmän. Toivon todella, että kaikki menisi hyvin ja pennuista kuoriutuisi monipuoliseen käyttöön sopivia harrastuskavereita. Tärkeintä on kuitenkin, että jokainen saisi olla ensisijaisesti rakas perheenjäsen. <3

Kuvassa Ignitia Bravo Zulu ja C-pentue.     Kuva: Veera Varis

H-Hetki lähestyy

Vasti ultrattiin pari viikkoa sitten tiineeksi. Eläinlääkäri arvioi tuolloin, että pentuja olisi tulossa 6-7 kappaletta. Tällä hetkellä Vastilla on jo takana 47 vrk tiineyttä eli h-hetkeen on enää vain hieman päälle kaksi viikkoa aikaa. Tiineysaika on sujunut tähän asti hyvin.

 

Pentujen varaustilanne näyttää jo hyvältä, sillä niistä on alustavia varauksia molempiin sukupuoliin. Nyt täytyy vain toivoa, että myös jakauma olisi mahdollisimman tasainen. Olen koonnut pentuja-sivulle tietoa tulevasta pentueesta, ja päivitän sinne myös tietoa mahdollisesti vapaina olevista pennuista pentujen syntymän jälkeen. Jos pentue syntyy suurin piirtein 63 vrk tienoilla, ovat pennut luovutuksessa heti joulupyhien jälkeen.

 

Pentujen syntymän jälkeen yritän päivittää aktiivisesti pentujen kuulumisia blogiin. Pentuvalinnat tehdään yhteistyössä tulevan omistajan kanssa, jotta sopiva pentu ja koti kohtaisivat.  Aktiivisina ja toiminnanhaluisena koirina holskut tarvitsevat jonkun ”työn” eli pennut myydään vain ja ainoastaan harrastaviin koteihin. Pennun tapakasvatuksen suhteen on myös oltava valmis näkemään vaivaa, jotta pennusta kasvaa tulevasuudessa yhteiskuntakelponen koira. Tämä pentue edustaa käyttöpainoitteisempaa linjaa, joten odotettavissa on aktiivisia koiria aktiivisille ihmisille.

kuvassa Ignitia Bravo Zulu     kuva: Veera V.

Toko- ja jälkikokeissa

Osallistuimme tänään Abbyn kanssa Janakkalassa Tokokokeeseen. Saimme VOI2 tuloksen 241 pisteellä ja sijan 2./5. Lähestymme siis askel askeleelta 1-tuloksen rajaa (256 pistettä)! Ruudussa jouduin käyttämään kaksi ylimääräistä käskyä, koska jouduin ohjaamaan Abbyn uudestaan ruutuun. L-liikkeessä se vaani (!) merkkejä ja seisoi istumisen. Tunnistusnoudossa Abby viime kilpailun tapaan aivan viime sekunneilla pudotti kapulan.

Abbyn suoritus oli virheistä huolimatta todella hyvä kokonaisuus. Abby sai kokonaisvaikutelman arvosanaksi 9 ja jälleen kehuja innokkuudestaan ja yhteistyöhaluisuudestaan. En malta odottaa, että pääsen Abbyn kanssa uudestaan  kokeeseen. Abby on suurin syy siihen, että olen innostunut uudestaan TOKO:sta. Kaikkia liikkeitä en ole osannut sille opettaa nimenomaan TOKO:n sääntöjä silmällä pitäen, mutta pikkuhiljaa yritämme parantaa heikoimpia osa-alueita. Todennnäköisesti seuraava kokeemme tulee olemaan vasta vuoden vaihteen jälkeen, koska tulevat kuukaudet menevät pentueprojektin parissa.

 

Zeldan kanssa pyörähdimme viime viikolla jälkikokeessa. Saimme viimeinkin onnistumisen jälkiosuudessa (167/170 pistettä) 3-luokassa, mutta valitettavasti koulutustunnusta ei kuitenkaan tullut. En olisi uskonut sen päivän koittavan, että kokeemme jää tottelevaisuusosuudesta kiinni. . Zelda kompastui hyppyesteellä ja kaatoi koko esteen. Eteenmenossa se vaati kolme käskyä maahanmenoon. Muita liikevirheitä ei kuitenkaan tullut ja oletin pisteiden silti riittävän koulutustunnukseen. Näin ei kuitenkaan käynyt.

Zeldan kanssa tyydymme siis JK2-koulutustunnukseen, sillä en tule sen kanssa enää käymään kokeissa. Nyt on tarkoitus keskittyä Abbyn kanssa TOKO:ssa kilpailemiseen ja ottaa pitkän tauon jälkeen myös erikoisjäljen harjoittelu työn alle. En ole tänä vuonna pystynyt ollenkaan panostamaan Abbyn kanssa jäljen harjoittelemiseen, koska kaikki aika on mennyt Zeldan harjoitiksissa. Pentueprojektin jälkeen pystyn keskittymään paremmin Abbyn kanssa harjoitteluun ja toivottavasti kilpailemme ensi vuonna myös PK-puolella.

Parempi myöhään kuin…

Zelda ehti täyttää seitsemän vuotta, ennen kuin sain aikaiseksi viedä sen koiranäyttelyyn. Yhden pysähdyksen taktiikka kuitenkin kannatti, sillä Zelda sai viikko sitten Hyvinkään ryhmänäyttelystä ERI SA SERT ROP hyvällä arvostelulla. Lopputulos ei ollut kuitenkaan yllätys, sillä Zelda on kaunis ja tasapainoisesti rakentunut koira.

Vaikka itse en aktiivisesti käy koiranäyttelyissä, ei se kuitenkaan tarkoita, että koiran ulkomuoto olisi minulle yhdentekevä asia. Terveen ja tasapainoisen rakenteen merkitystä ei voi alleviivata liikaa,  kun puhutaan käyttökoirista. Liian raskas rakenne vaikeuttaa jo pelastus- ja palveluskoirakokeiden hyppyjen ja muiden telineiden suoritusta puhumattakaan koiran kestävyydestä fyysisesti vaativimmissa lajeissa.

Rotumääritelmän mukaan Hollaninpaimenkoira on keskikokoinen ja rakenteeltaan vankka, olematta kuitenkaan raskas. Pentueissa on usein hajontaa koon ja ulkonäön suhteen, etenkin kun tehdään ulkosiitosta. Lyhytkarvaisen hollanninpaimenkoiran  ”käyttölinjoissa*” voi koiran koko sekä korkeuden että massan suhteen helposti lähteä väärille raiteille. Hollanninpaimenkoirien kapean geenipoolin vuoksi ei ole kuitenkaan järkevää tehdä liian tiukkaa karsintaa. Haasteena onkin säilyttää kohtuus kaikessa, jotta voitaisiin mahdollistaa terve ja kestävä käyttökoiran rakenne myös jatkossa.

Sekä A- että B-pentue ovat koon puolesta pysyneet maltillisissa rajoissa. Tulevan C-pentueen osalta nähtäväksi jää, miten hyvin sen kohdalla tavoite saavutetaan. Seuraavaa Helsinki Winneriä tuskin kannattaa odottaa, mutta jos pennuille on aikanaan H haettavissa koiranäyttelystä, niin olen enemmän kuin tyytyväinen.

Ps. Vasti menee ultraan ensi viikolla!

*= hollanninpaimenkoirissa ei ole FCI rekisterin koirissa samanlaista linjajakoa, kuin esimerkiksi Belgianpaimenkoirissa. FCI:n ulkopuoliset, KNPV-linjaiset hollanninpaimenkoirat sen sijaan ovat oma, suurelta osin FCI-koirista eriytynyt linjansa. KNPV-koiria on mahdollista rotuunottaa useissa maissa, jolloin niitä voidaan käyttää jalostukseen  ja rekisteröidä syntynyt pentue FCI-rekisteriin.